Jäsennelty julkinen kartta Abdulrahman Al-Khalidin tapauksesta, järjestettynä raiteittain yhden pitkän oikeudellisen luettelon sijaan. Avaa kukin haara nähdäksesi keskeiset kehityskulut oikeudellisessa tapauksessa, EIT-menettelyssä, kansainvälisessä vaikuttamistyössä, mediahuomiossa, säilöönotto- ja lääketieteellisissä huolissa sekä keskeiset käännekohdat.
Keskeiset menettelylliset käänteet, vapauttamismääräykset, karkotustoimet ja säilöönoton uudelleenluokittelu.
Hakemus nro 26364/24, 3 ja 5 artikla, tiedoksianto ja nykytila.
Kansainvälisiä kannanottoja YK:n asiantuntijoilta, kansalaisjärjestöiltä, lainsäätäjiltä ja kansalaisyhteiskunnalta.
Uutisointia lähteistä HRW, Balkan Insight, Foreign Policy, AFP, Mediapart, Melting Pot ja muut.
Huoli säilöönotto-olosuhteista, psyykkisestä heikkenemisestä ja sivuutetuista lääketieteellisistä suosituksista.
Viisi hetkeä, jotka selittävät tapauksen rakenteen uudelle lukijalle.
Hän saapui Bulgariaan lokakuussa 2021 aikoen hakea kansainvälistä suojelua Euroopan unionissa.
Hallinnollinen säilöönotto jatkui turvapaikkaprosessista huolimatta ja ilman rikostuomiota.
SANS/DANS:n kansallista turvallisuutta koskevat väitteet muokkasivat tapausta toistuvasti ilman julkista näyttöä tai tavanomaista uudelleentarkastelua.
Tuomioistuimet määräsivät vapauttamisesta, mutta vapautta ei palautettu, ja säilöönotto jatkui uusien hallinnollisten mekanismien kautta.
Tapaus on edelleen vireillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, ja karkotuksen sekä pitkitetyn säilöönoton riski jatkuu.
Turvapaikka, säilöönotto, karkotusmääräys, vapauttamismääräykset ja säilöönoton uudelleenluokittelu.
Al-Khalidi aloitti ihmisoikeusaktivismin arabikevään aikana, teki yhteistyötä ACPRA-piirien kanssa, osallistui rauhanomaisiin mielenosoituksiin ja lähti Saudi-Arabiasta maaliskuussa 2013 aktivisteihin kohdistuneiden uhkausten ja joukkopidätysten jälkeen.
Hän jatkoi ihmisoikeus- ja journalistista työtä maanpaossa, mukaan lukien osallistuminen Jamal Khashoggiin ja Omar Abdulaziziin yhdistettyyn Electronic Bees -liikkeeseen.
Hän ylitti rajan Turkista Bulgariaan hakeakseen turvapaikkaa, pidätettiin luvattomasta maahantulosta, häntä pidettiin Burgasissa ja siirrettiin sitten Busmantsin säilöönottokeskukseen.
Hän jätti virallisen turvapaikkahakemuksen, SAR rekisteröi hänet turvapaikanhakijaksi, mutta säilöönotto jatkui sen jälkeen, kun SANS/DANS esitti kansallista turvallisuutta koskevia vastalauseita ja SAR antoi säilöönottomääräyksiä.
SAR hylkäsi turvapaikkahakemuksen, ja Al-Khalidi valitti väittäen, että näyttö poliittisesta vainosta ja riskistä Saudi-Arabiassa oli sivuutettu.
Tuomioistuin palautti asian uudelleenarviointiin vedoten vakaviin menettelyvirheisiin, mukaan lukien puutteellinen arabiankielinen käännös ja virheelliset henkilötiedot.
Tuomioistuin määräsi välittömästä vapauttamisesta todeten jatketun säilöönoton lainvastaiseksi sen liiallisen keston ja riittämättömän perustelun vuoksi.
SAR antoi SANS/DANS:n osallisuuden perusteella uuden säilöönottomääräyksen, eikä aiempi vapauttamispäätös johtanut vapauteen.
SANS/DANS antoi karkotusmääräyksen ja kymmenen vuoden maahantulokiellon. Määräys annettiin tiedoksi bulgariaksi ilman arabiankielistä käännöstä ja ilman pääsyä asianajajaan.
Tuomioistuin vahvisti, että turvapaikkahylkäys oli menettelyllisesti ja loogisesti virheellinen, ja arvosteli SANS/DANS:n puuttumista objektiivisten tosiseikkojen puuttuessa perusteettomana.
Hallintotuomioistuimet pitivät voimassa hylkäyksiä tai karkotukseen liittyviä toimia kohdellen SANS/DANS:n raportteja tosiasiallisesti tavanomaisen tuomioistuinvalvonnan ulottumattomissa olevina.
Turvapaikkaraide koki uuden takaiskun, kun tuomioistuin piti voimassa SAR:n hylkäyksen.
Sofian kaupungin hallinto-oikeus määräsi välittömästä vapauttamisesta vedoten vakaviin loukkauksiin, psyykkiseen haittaan sekä pakolais- ja EU-normien noudattamatta jättämiseen.
Vapauttamisen sijaan viranomaiset siirsivät hänet toiseen säilöönottokehykseen maahanmuuttoviraston alaisuuteen, mikä tosiasiallisesti siirsi säilöönoton turvapaikkasäilöstä karkotukseen liittyvään säilöön.
Sofian hallinto-oikeus piti voimassa jatketun säilöönoton SANS/DANS:n perustelujen nojalla, joiden mukaan karkotusjärjestelyihin ja pakenemisen estämiseen tarvittiin lisää aikaa.
Tuomioistuin kumosi turvapaikkahylkäyksen jälleen ja määräsi näytön uudelleenkäsittelystä, mukaan lukien Saudi-Arabiasta lähdön jälkeinen toiminta sur place -periaatteen nojalla.
Tuomioistuin hylkäsi säilöönottoa koskevan valituksen vedoten karkotusjärjestelyihin ja pakenemisen estämiseen.
Maahanmuuttovirasto antoi jälleen päätöksen säilöönoton jatkamisesta pitkittyneestä turvapaikkaprosessista ja jatkuvasta karkotusriskistä huolimatta.
Front Line Defenders ja kumppanijärjestöt varoittivat, että Al-Khalidi oli edelleen jumissa pitkittyneessä turvapaikkaprosessissa ja kohtasi karkotusriskin yli neljän vuoden säilöönoton jälkeen.
Euroopan parlamentin jäsenet jättivät kirjallisen jatkokysymyksen saudiarabialaisen ihmisoikeuspuolustajan Abdulrahman al-Khalidin säilöönotosta Bulgariassa.
Vietettyään vuosia Busmantsissa hänet siirrettiin Lyubimetsin säilöönottokeskukseen Etelä-Bulgariaan.
Häntä pidetään edelleen karkotuskeskuksessa, vaikka hänen turvapaikkamenettelynsä on yhä kesken, ja hänen asemansa on edelleen sidottu turvapaikkaprosessiin eikä mihinkään rikostuomioon.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen hakemus, tiedoksianto ja nykytila.
An international team from MENA Rights Group filed a complaint in Strasbourg, raising Article 5 and Article 3 concerns.
EIT julkisti Al-Khalidin tapauksen, hakemus nro 26364/24.
Tapaus koskee pitkitettyä hallinnollista säilöönottoa ilman rikossyytettä sekä palauttamisen (refoulement) riskiä Saudi-Arabiaan. Koska menettely voi kestää vuosia, välitön vapauttaminen, kansainvälinen suojelu ja karkotuksen keskeyttäminen ovat edelleen keskeisiä julkisia vaatimuksia.
YK:n asiantuntijat, kansalaisjärjestöt, lainsäätäjät, julkiset lausunnot, vetoomukset ja institutionaalinen paine.
Senaattori Ben Cardin, tuolloin Yhdysvaltain senaatin ulkosuhdevaliokunnan puheenjohtaja, kehotti Bulgarian viranomaisia pysäyttämään karkotuksen ja kunnioittamaan pakolaisoikeuden velvoitteita.
YK:n ihmisoikeuspuolustajien erityisraportoija kuvaili karkotusmääräystä syvästi huolestuttavaksi ja varoitti palautuskieltoa (non-refoulement) koskevista huolista.
Amnesty International ja 16 muuta järjestöä antoivat yhteislausunnon, jossa varoitettiin, että karkotus rikkoisi palautuskieltoa (non-refoulement).
Yli 1 100 ihmisen allekirjoittama vetoomus jätettiin Bulgarian presidentille ja ministerineuvostolle.
Richard Boyd Barrett tuki tapausta julkisesti Dublinissa, ja ALQST toimitti virallisen kirjeen Bulgarian Lontoon-suurlähetystölle.
Kaksitoista Euroopan parlamentin jäsentä nosti esiin huolen Bulgarian EU-oikeuden noudattamisesta vedoten 26. maaliskuuta annettuun vapauttamispäätökseen ja oikeusvaltioperiaatetta koskeviin huoliin.
Keskeinen uutisointi ja julkinen huomio tapauksen ympärillä.
Raportit toivat laajempaa huomiota karkotusmääräykseen ja Saudi-Arabiaan palauttamisen riskiin.
HRW kehotti Bulgariaa keskeyttämään karkotussuunnitelmat varoittaen mielivaltaisen säilöönoton, kidutuksen ja epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin riskistä Saudi-Arabiaan palautettaessa.
HRW dokumentoi 31. maaliskuuta sattuneen tapauksen ja vaati riippumatonta tutkintaa.
Raportti asetti Al-Khalidin tapauksen osaksi laajempaa kritiikkiä maahanmuuttajien säilöönotto-olosuhteista Bulgariassa.
Tiedotusvälineet uutisoivat mielenosoituksista, nälkälakosta, säilöönotosta ja tapauksen laajemmista eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa koskevista vaikutuksista.
Ranskan-, puolan- ja bulgariankielinen uutisointi laajensi tapauksen tunnettuutta laajemmille eurooppalaisille yleisöille.
Uutisointi kehysti tapauksen eurooppalaiseksi ihmisoikeuskysymykseksi ja korosti jatkuvaa karkotusriskiä vuosien säilöönotosta huolimatta.
Espanjankielinen uutisointi kuvasi Busmantsia Al-Khalidin kokemuksen kautta ja kysyi, miksi tällaiset säilöönotto-olosuhteet jatkuvat Euroopan unionin sisällä.
Olosuhteet, psyykkinen heikkeneminen, lääkärinlausunnot ja sivuutetut suositukset.
Hän pysyi Busmantsissa turvapaikkamenettelyjen ja kansallista turvallisuutta koskevien väitteiden ajan, samalla kun huolta herättivät ankarat olosuhteet, pääsy asianajajaan ja epävarmuuden psyykkiset vaikutukset.
Aikajana kirjaa vakavan mielenterveyskriisin yli vuoden säilöönoton jälkeen ja korostaa pitkitetyn vapaudenmenetyksen inhimillistä vaikutusta.
Tapaus sai uutta huomiota raporttien jälkeen, joiden mukaan vartijat pahoinpitelivät häntä, minkä jälkeen HRW vaati riippumatonta tutkintaa ja lääkärinhoitoa.
Tri Vladimir Sotirov raportoi pahenevasta kompleksisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä (CPTSD) ja varoitti, että jatkettu säilöönotto voisi aiheuttaa pysyvää psyykkistä haittaa.
Tri Sotirov dokumentoi pahenevan CPTSD:n.
Tri Eliana Kirilova suositteli siirtoa hoitolaitokseen, mutta maahanmuuttovirasto hylkäsi suosituksen.
Tri Sotirov varoitti, että jatkettu säilöönotto voisi kehittyä vakavammiksi kroonisiksi häiriöiksi, ja suositteli välitöntä vapauttamista ja erikoissairaanhoitoa.
Tapahtumat, joilla on ulkoinen lähde, avaavat alkuperäisen sivunsa, kun niitä napsautetaan. Käytä asiakirja-arkistoa tuomioistuinaineistoihin, EIT-hakemuksiin, kansalaisjärjestöjen lausuntoihin, EU- ja Euroopan parlamentin aineistoihin, mediahuomioon ja julkisiin asiakirjoihin.